Anna tuulen kuljettaa

Lyhyessä ajassa on tapahtunut kaikkia yllättäviä ja kivoja juttuja; palkintovoittoja ja kouluun pääsy. En tiedä kuitenkaan mihin aika nykyään menee. Tuntuu, että se kulkee hirveän nopeasti.

Olen yrittänyt pitkään kannatella kaikkia lankoja käsissäni, ajattelematta missä oma lankani kulkee. Langat alkoivat tippua yksi kerrallaan. Jostain sen lankakasan alta löysin omani. En vieläkään tarkalleen näe minne se johdattaa, mutta näen sen vahvistuvan matkallani eteenpäin. Yritän kertoa itselleni, ettei ole kiire minnekkään ja jokainen ihminen menee omaa polkuaan. Kansanopistosta sain paljon matkalleni.

Eilen juttelin yhden tyypin kanssa, joka kertoi että haluaisi koulututtautua uudelleen, koska ei tunne ammattiaan omakseen. Nykyään saattaa joutua uudelleenkouluttautumaan jo pelkästään koska aloilla ei ole töitä. Toiset ihmiset löytävät sen heti tai joutuvat pakon alla valitsemaan polkunsa.
On lähdettävä jostakin liikkeelle ja erilaiset koulutukset antavat hyvät pohjat jatkoa ajatellen. Harva saa työttömyystoimistosta haluamaansa vertaistukea tai kannustusta oma-aloitteisuudesta.

On vain itse toimittava suunnitelmiensa mukaisesti. 

Itsensätyöllistäminen ei ole mitenkään uusi juttu nykypäivänä. Lueskelin taas erilaisten freelancereiden tarinoita netistä. Mietin omia mielenkiinnon kohteitani, kirjoittamista, editointia, tapahtumatuotantoa ja sisällöntuottamista. Lamppu syttyi päässäni ja hain kouluun.

Insta-seuraajille jaoin pääsykoepäivän fiiliksiä ja eilen sain sen kirjeen postissa eilen. Pääsin! Mediapalvelujen toteuttaja, has a nice ring to it. :) Mun tavoitteena on tehdä freelancer juttuja sen aikana ja sen jälkeenkin sekä vahvistaa osaamistani ja oppia uutta. Koulutuspolkuja on neljä ja kyl se tuotannollinen puoli vetää puoleensa. Odotan innolla tulevia juttuja.

Nyt mulla on lomaa vielä muutama viikko, jonka jälkeen aloitan kuukauden pituisen kesäduunin, jossa kirjoitan, teen sisällöntuotantoa, kuvaan tapahtumia ja kontaktoin asiakkaita ja kuvauspaikkoja. Tekemistä riittää lomallakin Valheiden Virta -lyhärin jälkitöissä ja uuden käsiksen suunnittelussa. Pidän langastani kiinni ja katson minne polkuni johdattaa. Hyvää kesää kaikille!

Walk Under The Sun After Coffee

There is no rush.
Let the busy traffic travel where it wants.
Lay down on your back, rub your eyes, stretch.

Hey, good morning.
I really love when the coffee smell stays in the air and the rest of the world stays silent.

I don't need anything,
go on and let the coffee drop.

Kiss me and tell me what love is,
how does it smell
or how it plays on my mp3,
in my digital heart.
Kiss me and tell me what love is.

After the coffee
I'll see you there,
under the blinding sun,
I'm here for you,
let's draw a map of the multiverse,
see, it goes up and down.

Is it like life?

Feverish play
someone thinks it's a game,
I just wanna speak the truth,
and walk under the sun after coffee
with you.

~Miika

Onnellinen loppu?

Mua on aina eniten kiinnostanut kirjoittaminen ja elokuvat.

Lahden kansanopistossa mä pääsin yhdistämään nämä kaksi asiaa, jotka on tavalla tai toisella aina ollu tärkeä osa mua. Käsikirjoittamisen kurssi sytytti mussa jotain, jotain sellaista mitä voisin ainoastaan kuvailla sanalla; pysäyttämätön(tä).
Sen pelon ja ahdistuksen verhon takana piileskeli se kynäniekka, joka on vielä kaukana tulevaisuudessa, mut silti jo antanut suuntaa mun elämään. Suunta, joka on saanut mut kirjoittamaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Oon saanut kirjoitettua viisi lyhytelokuvan käsikirjoitusta, julkaistua yhden runokirjan kahen vuoden aikana, saattanut aluilleen uusia juttuja ja kirjoittanut ihan huvikseen jotain mitä mieleen on juolahtanut.

Nyt nää mun vuodet 2015-2017 konkretisoituu, kun pääsen ohjaamaan ensimmäistä kertaa oikeita näyttelijöitä.

Kaksi pitkää casting päivää on nyt takana. Olen niin innoissani ja hämmästynyt siitä motivaatiosta ja intohimosta, jota hakijoilla oli.

Tulee niin hyvä kokoonpano ja on mukavaa päättää taipaleeni opistolla tällaisen unelma-lopputyön parissa.

Mitä muuta saadaan vielä vuoteen mahtumaan, jää nähtäväksi, ja opettajien huomaan.

Käsikirjoituksesta lyhytelokuvaksi

Kirjoitin ensimmäisen luonnoksen Valheiden Virta käsikirjoituksesta elokuva ykkösellä.

Ensimmäisessä vedoksessa oikeastaan vaan purin paperille sen tarinan ja hahmot joita mun päässä oli muodostunut.

Mä aina aloitan luonnokset tyhjältä paperilta, mut voin käyttää jotain juttuja tai elementtejä vanhoista versioista.

Toinen ja kolmas versio synty nopeesti perässä, käsistuntien edetessä siihen pisteeseen, et oli aika äänestää mitkä leffat toteutuu.
Yleensä käsistunneilla kävi vaan kourallinen, viidestä kaheksaan ihmiseen ja silloin oli koko luokka täynnä valmiina äänestämään. Olin siinä vaiheessa jo ihan varma, ettei ole toivoakaan, et mun valikoituis, meil oli ollu viikonloppu aikaa lukee ne ja päättää suosikit.

Mulla oli kaks omaa suosikkia, joille annoin äänet ja siitä toisesta lopulta syntyi Rompanruoja. Se oli eka lyhäri missä olin mukana script editorina, lavastajana ja kuvaussihteerinä.
Siitä vähän myöhemmin animaatiokurssilla syntyi ohjaamani animaatio Yksi Ystävä.

En kuitenkaan koskaan unohtanut Valheiden Virtaa ja se jäi mun mielessä elämään pitkäks aikaa.

En päässy AMK:n, joten menin 2. Elokuvavuodelle Lahden kansanopistoon.

Mä päätin kokeilla jos siitä tekstistä vielä jotain irtois ja syntyi neljäs ja viides luonnos, johon tuli uusia elementtejä ja lisää kohtauksia.

Sain kritiikkiä, tukea ja lempeää vittuilua onneks matkan varrella kokoajan.

Kuudes luonnos sisälsi paljon kuvakulmia ja oli muuten aika kaaottinen.
Oli tulossa palaveri, jossa mietittiin toteutuuko tää vai ei ja päätin näpytellä vielä seitsemännen version.

Olin jo aikalailla luopunut ajatuksesta et voitais toteuttaa tää ja sit saatiinkin vihreetä valoa projektille.

Koko hiihtoloma meni nopeasti, kun Anssin kanssa etittiin kuvauspaikkoja ja näyttelijöitä. Huomenna alkaa roolitus leffaan ja kuvauspaikkoja varmistuu koko ajan.

Mua jännittää ohjaajana ja käsikirjoittajana varmaan yhtä paljon, kun niitä castingiin tulevia näyttelijöitä!

Uus lyhäri siis tulossa taas jossain vaiheessa! Moral of the story is: Ei siis kannata luovuttaa tekstien suhteen! ❤

CASTING CALL!

Elokuva 2 toteuttaa Lahden kansanopinnon tuotannon VALHEIDEN VIRTA.

"Rundilta kotiin palaava kirjailija kuolee ja herää virtaavan joen viereltä. Uutinen kuolemasta tavoittaa julkisuudessa vaikuttavan tyttären saadessaan puhelun perheen puhemieheltä. Virran solistessa, musteen läikyttäjä joutuu muistelemaan elämäänsä."

Hei!
Olemme tekemässä opiskelijatyönä Valheiden Virta -nimistä lyhytelokuvaa, johon etsimme pääosanäyttelijöitä Etron ja Erikan rooleihin. Etsimme myös repliikkejä sisältäviin kohtauksiin sivuosaesittäjiä ja joukkokohtauksiin avustajia.

PÄÄOSA: ETRO 30-60v
PÄÄOSA: ERIKA 15-40v
SIVUOSA: MARKO 20-40v
SIVUOSA: KASSANEITI: 20-40v
SIVUOSA: LAUTTURI 30-60v
KAIKEN IKÄISIÄ AVUSTAJIA

Lähetä kasvokuva ja esittely itsestäsi ja mahdollisesta aikaisemmasta kokemuksesta.
Casting tilaisuudesta laitamme sähköpostia erikseen. Kuvauspäivät sijoittuu maaliskuun lopulle ja huhtikuulle.

Valitettavasti emme voi maksaa palkkaa, mutta kuvauspäivinä saa ruuat ja kahvit. Matkakustannukset korvataan kuvausten jälkeen takaisin näyttelijälle.

Yhteydenottoja odotellen:

Ohjaaja ja käsikirjoittaja
Miika Mortén
mortenmiika@gmail.com

Kuinka mä kirjoitan?

Vaikka olenkin ihan aloittelija ja en oo välttämättä kukaan neuvomaan ketään, niin olen kuitenkin pohtinut, että haluan kirjoittajana kasvaa ihmisten innoittajaksi ja inspiroida muitakin kirjoittajia ja artisteja tarttumaan työvälineisiin. Ehkä voin auttaa muitakin luovia ihmisiä neuvoilla ja mietinnöilläni.

On monia erilaisia tapoja kirjoittaa ja jokaisella kirjoittajalla on varmasti omat pikkujuttunsa, jota voisin kutsua tässä rituaaleiksi. Rituaaleina voi olla mitä tahansa juttuja, esimerkiksi vaikka työpöytänsä siistiminen ennen työn aloittamista.


Mitä rituaaleja sit mulla on?
Riippuu ja roikkuu vähän että mitä kirjoittaa mutta mun rituaaliksi on muodostunut musiikin kuuntelu, se saa mun sormet syyhyämään yleensä aina. Musiikki valikoituu yleensä sen mukaan mitä oon kirjoittamassa. Samalla tavalla kun etit tietoa jostain aiheesta, niin yleensä biisitkin ainakin sivuuttaa jollain lailla projektin keskeisimpiä juttuja. Mä rakastan huomata musiikin kautta kuinka voin ajatella ja peilata maailmoja toisiinsa.

Mistä saan idean teksteille ja mitä ohjelmistoa käytän?
Yleensä mulla on jo joku olemassa oleva ajatus mikä kiinnostaa ja ryhdyn ottamaan siitä selvää. Luen paljon, surffaan taustatietoa ja kattelen aiheeseen liittyviä leffoja. Eniten mä käytän Wordiä ja käsikirjoituksia tehdessä Open Officea ja valmista käsikirjoitus pohjaa, jossa on siihen tarvittavat asetukset säädetty.

Kuinka paljon mietin tekstejä etukäteen/Kuinka paljon teen lennosta?
Jos mä kirjoitan lyhyttä tarinaa tai leffaa, yleensä mä oon mielessäni kartottanut jo koko jutun alusta loppuun, yksityiskohdat syntyy sitten kirjoittaessa.
Melkein kaikki runot lähtee jostain tunteesta tai ajatuksesta ja syntyy lennosta.

Mitkä asiat auttaa kirjoittamisessa kun olen jumissa?
Kun mä epäilen ja soimaan itseäni, mä yleensä luen aijemmin kirjoittamiani juttuja ja alan editoimaan niitä, myös ajatuksien vieminen muualle kokonaan auttaa toisinaan sytyttämään ajatukset uudelleen; luen, maalaan tai käyn vaikka uimassa.

Perustuuko mun hahmot oikeisiin ihmisiin? 
Perustuu ja ei perustu. Yleensä mä maalaan tunnekuvia ja joillain hahmoilla saattaa olla jotain käytöstapoja tai tunnetiloja joita oon ite kokenu muiden kautta.

Kuinka mä sit asennoidun kirjoittamiseen ja miltä luova päiväni näyttää?
Musiikista jo puhuinkin ja sen inspiroivasta vaikutuksesta.. yleensä keitän 2-5 kuppia keskipaahtoista kahvia ja soitan aiheeseen sopivaa musiikkia. Jossain tapauksissa on kuitenkin musat ja kaikki ympäröivä meteli suljettava pois ja vaan antaa sormien syyhytä. Luova päivä on onnistunut jos oon saanut kirjoitettua parisen tuntia, sillä ei oo väliä kirjoittaessa että onko se paskaa vai ei, aina voi editoida myöhemmin.

Kirjoittajat ja lukijat! Miten te kirjoitatte tai mikä saa teidän luovat kanavat auki?
Kerro kommenteissa oliko tästä hyötyä tai jos ei ollu niin miksi?

Star Wars -tähti Carrie Fisher on kuollut. Rest In Peace :(

Star Wars -tähti Carrie Fisher on kuollut, hän kuoli saatuaan sydän kohtauksen. Hän oli 60.

Perheen puhemies Simon Halls julkaisi lausunnon PEOPLE lehdelle ilmoittaen tähden poistumisesta.
“Syvän surun saattamana Billie Lourd vahvistaa että hänen rakastettu äitinsä Carrie Fisher on kuollut klo. 8.55 tänä aamuna." lukee lausunnossa.
21.10.1956-27.12.2016

“Maailma rakasti häntä ja tulemme kaipaamaan häntä syvästi." sanoo Lourd, 24. "Perheemme kiittää kaikkia ajatuksista ja rukouksista.

Fisher oli lentämässä Lontoosta Los Angelesiin 23. joulukuuta ja hänen sydämensä pysähtyi. Ensiapujoukot saivat hänet lennolta sairaalaan ja elvytettyä hänet. Fisher kuoli myöhemmin sairaalassa.

Rest In Peace Carrie Fisher. :(
Lähde ja kuva: People

Aika panikoida?

Kuten moni jo tietääkin, mä olen työstänyt runokirjaa "DON'T PANIC" joka on nyt vihdoin ja viimein saatu päätökseen ja se tulee ulos tässä kuussa! 

On todella outo olo saattaa päätökseen 1½ vuotinen työ napin painautuksella. Toimeksianto on lähetetty, lapsi on lähtenyt maailmalle. 

Tunteiden vuoristorataa pitkin, ajatuskaivoa kaivellen. 
Ensin syntyi runoja, joita alkoi kertymään mukava pinkka ja sitten pikkuhiljaa alkoi syntymään ensimmäiset versiot kirjasta. Muuntelin useaan otteeseen kirjan sisältöjä ja kokeilin eri runoja. Päädyin lyyriiseen ja yhden sivun pituisiin runoihin, jotka jokainen kertoo oman tarinansa. Teokset yhdessä kokoavat kokonaisen maailman erilaisia tarinoita ja mietteitä. 

Paljon on töitä tehty sen eteen, että kirja näyttää siltä miltä se nyt näyttää ja erilaisten versiomuunteluiden jälkeen alkoi kolmen kuukauden rankka editti. Sitä tulee helposti sokeaksi omalle tekstilleen, sain siihen myös korvaamatonta ulkopuolista apua. Kiitos myös Matti P:lle, joka jeesasi erilaisin neuvoin ja kansien kanssa. Maalasin kannet ja sisäkuvat kotona, jonka jälkeen kuvasin ja suunnittelin lopulliset kannet. Alkuperäisessä suunnitelmassa meillä oli hienot sivuläpät, mutta valitettavasti ne jää pois koska kyseessä on pehmeäkantinen omakustanne. 

Books On Demand julkaisee mun kirjan ja valitsin kustantajaksi sen "Print on demand" periaatteen takia, eli tarvepainatus, jos tilaat niin se painetaan, eikä tuhlata luontoa. Heh. Luonnonsuojelu on mulle tosi tärkeetä, vaikken paljon sen eteen pystykkään tekemään, mut tuen mielelläni kaikkea joka tukee kestävää kehitystä ja säästää luontoa. 


Mä oon myös yllättynyt ja kiitollinen kirjan vastaanotosta sosiaalisessa mediassa, jossa kirjaan on suhtauduttu positiivisen odottavaisesti ja tietysti kaikista ennakkotilauksista. Saatte postia mahdollisimman pian! 

Kirjani on ennen kaikkea omistettu mun perheelle, ystäville ja lukijoille.

KIITOS ANNIKA, HARRI, JUHA, JUHANI, JANET, LAURA, MARJO, ROLF JA RAIJA. 

Kiitos myös kaikille teidän tuesta ja rakkaudesta.

Vaikka olen iloinen kirjan valmistumisesta ja sen loppuun saattamisesta, olen kuitenkin hieman surullinen, sillä se ja kirjoittaminen ylipäätänsä, on vienyt niin paljon mun aikaa ja olen ollut omissa maailmoissani, etten ole ollut yhteyksissä kavereihin kunnolla ja varmasti moni kuvittelee jo etten edes halua olla niiden kanssa tekemisissä. Se vaan on niin vaikeaa jakaa sitä aikaa kaiken arjen, työn, koulun ja kirjoittamisen välille muutenkin, et sit ne ihmiset, jotka on sulle tärkeimpiä jää vähemmälle, kun varmaan just ajattelee että ne ymmärtää, mut oon alkanut miettimään, ettei moni ehkä ymmärrä. En mä vihaa mun kavereita tai muitakaan ihmisiä, se on vaan tosi skitsofreenistä olla monessa paikassa samaan aikaan ja yrittää hallita jotenkin itseään ja tehtäviä joita on. Tiedän että kirjoittaminen on aika erakkomaista hommaa ja se täytyy tehdä yksin, mut kyl mua harmittaa se miten ei tuu oltua yhteyksissä kauheesti. Täytyy kuitenkin nähdä aina silloin kun pystyy. Joululomalla viimeistään. Heh.

Jatkan kirjoittelua kuitenkin, erään suomenkielisen 30-sivuisen novellin muodossa, joka olisi tarkoitus myös lähettää maailmalle deadlineen 31.12.2016 mennessä. Vlogia on taas tulossa, omalla koneella leikkausohjelma prakaa, joten kuhan pääsen cloudista niitä laittamaan leikkuupöydälle niin koitan koostaa parilta viikolta settiä yhteen! 

DON'T PANIC runokirja tulossa pian! Tulkaa kiskomaan hihasta, laittakaa kommenttia tai käykää nettisivuilla, niin saatte kirjan omistuskirjoituksella. <3

#VLOGUMENTTI 8: KIRJANI MATKA

Vlogumentti

Oon katsellu viimeaikoina paljon dokumentteja ja ne on ollu tosi inspiroivia. Dokkareita joita oon viimeks katellu, on ollu Kathleen Hannah: The Punk Singer, Keith Richards: Under The Influence ja The Honest Liar.

Ensimmäinen kertoo Bikini Killin ja Le Tigren tarinan ja miksi Kathleen Hannah yhtäkkiä 2005 lopetti esiintymisen. Keith Richards dokkari oli ihan mahtava, se mies on musiikin virtuoosi. The Honest Liar oli Docventuresin esittämä dokkari miehestä joka paljasti huijareita ja lopulta tuli itsekkin huijatuksi. Suosittelen kaikkia kattomaan dokkareita.

Inspiroiduin siitä tyylistä et teen seuraavan vlogin dokumentin aineksilla, eli vlogumentin, hehhe.
En tiiä mitä siit tulee kun vieläkin jännittää kameraa aika paljon. Mistä se johtuu? Skidinä harrastin ilmaisutaitoa ja esiinnyin teatterissa, kyllä se aina ennen esitystä jännitti, mut ei se samalta tunnu kun kamera heh. Kyllä mä joskus siihen kameraankin totun, tässähän sitä vasta harjoitellaan koko vlogauksen taitolajia.

Kameran toisella puolella on kuitenkin ihan kivaa kirjoittaa kuvia jotka sitten tulee eläviksi laaja-, puoli-, ja lähikuvissa, panoroinneissa ja tilttauksissa.

Aika on rajallinen

Mä huomasin et viikon julkaisutahti vlogille on ihan liian nopea.
Katotaan sit kun on tehny tota jonkun aikaa että nopeutuiskohan se, mutta mulle on jo parin edellisen videon kanssa tullu kiire ja mä ajattelin nyt et joka toinen torstai tulee sitten uus vlogi. Melkein aina kun on kunnon idea edes tullu uudelle vlogille niin on aika ollu jo loppumassa, kahdessa viikossa ehtii ideoimaan, kuvaamaan ja editoimaan sen toivottavasti.

Mul ei kuitenkaan oo joka päivä aikaa kuvata tai tehä noita videoita kun on niin monta rautaa tulessa samaan aikaan ja koitan jakaa sen niin hyvin kun pystyn. 
 Mut kyl mä silti mediasisältöä tuotan koko ajan jonnekkin fanisivuille vaikkei omille
"Kirjoittajan pääkopassa/M. A. Mortén" kanaville ei välttämättä joka päivä tulekkaan postauksia.
Eniten käytän omaa instagramiani et jos mun juttuja per se haluaa seurailla niin sinne vaan. :)

Ens viikolla alkaa kurssitkin kunnolla taas rullaamaan koulussa.
Toissapäivänä alotettiin tekemään musavideota biisille "Itte Seppä Ilmarinen", oli ihan hauska päivä, mut mentiin niin huonoon aikaan et siitä kulki kokoajan ihmisiä ja ottoja tuli enemmän ku laki sallii. Tiistaina näillä näkymin jatketaan sen kuvauksia kun ykköset on paloluennolla joka ollaan jo käyty. :)
Ens viikolla alkaa myös kuvaus ja valaisu, luvassa myös ohjausta, adope premieren opettelua ja äänikursseja; meen tänä vuonna myös animaation äänikurssille jos pääsen vaan osallistumaan sarjislaisten tunneille.

Eilen ja tänään pääsin lukemaan myös KIRJAILIJASOPIMUSTA, how cool is that :D Mun esikoisrunokokoelma tulee pian ulos! :) Kirjaa saa tulevaisuudessa kirjakaupoista, kirjastoista ja se menee myös kansainväliseen myyntiin ja muunnetaan e-kirjaksi! Lisää taas myöhemmin. :)

10 KYSYMYSTÄ KIRJOITTAJALLE

Don't panic

Niin se syksy on taas salakavalasti pyörähtänyt käyntiin; huomaamattaan ja viimeiset kesämiehet ja itseään ruskettavat tytöt tarraavat tiukasti viimeisiin auringonlämpöihin ja uskaltavat vielä kuljeskella shortseissa ja teepaidoissaan kaupungilla, mutta suurin osa väestöstä on jo vetänyt pitkähihaista tai takkia päälleen ja kaupunkikuva näyttäytyy arkisena aherruksena. Kuhnurit painaa menemään ennakoituja reittejään jokainen omaa korttaan kantaen.

Landellakaan ei työ lopu, omenat putoo puistaan ja kilo tolkulla kerättävää, pitänee laittaa vielä valkoviiniä tulemaan, marjaviini on pullotusvalmista torstaina. Sunnuntaina paikat talvikuntoon varmuuden vuoksi, jossei tän vuoden puolella enää mennä.

Mullekkin on vähän vakiintunut nyt yks ravintola, jossa käyn melkein joka viikko tekemässä vuoroja. Viimeksi seurueen isännältä tuli käsipäivää kiitokset seurueen hyvästä houstaamisesta, siitä tuli niin hyvä fiilis ja lisää intoa työntekoon. Myös syysflunssa tavoitti mut viikonloppuna ja nyt oon vielä tänään saikulla, mut olo on jo ihan okei. Perjantaina taas töihin. 

Tänään on hieman aihetta juhlaan kun Teit meistä kauniin -elokuva saa virallisen ensi-iltansa ympäri Suomea. Syytä juhlaan on siksi koska yks lähimmistä kavereistani oli aika tiiviisti ton leffan tuotannossa mukana ja se hommas mut ja monet muut leffaan avustajaksi, niin se on vähän enemmän kuin mahdollista että koko kaveripiiri vilahtaa siinä, ainakin jotkut meistä. Onhan se nyt aika huikeeta kyllä vaikka onkin kyse avustamisesta. Mulle apulanta leffa oli eka kokemus avustajana feature leffassa. Tonin sanoin leffa tehtiin kaverivoimin ja "Onhan se melko apulantaista (toimintaa.)"

Katso kaikki avustajat täältä


Mä oon nyt saanut mun ensimmäiset kirjotukset valmiiksi.

Novellin editointi alkaa pian, se menee sitten lopulta kustantajille, jotka päättää sen kohtalosta.

*rummunpärinää*

Mulla on ihan mahtavia uutisia! Julkaisen pian ensimmäisen omakustanteen! Sitä on mahdollista sitten tilata suoraan multa tai kirjakaupoista ja verkosta. :) 

Lisätietoja tulee myöhemmin lisää, mut pysykää kuulolla.

Hyvää alkanutta syksyä kaikille!
Miten on lähteny arki rullaa?

Last days on the drawer

Vlogin tekeminen muuttuu kyllä kivemmaksi kokoajan ja äsken sain huomisen videon editoitua valmiiks. Nyt väsyttää. Kävin tänään pyöräilemässä ja kuvailemassa, mä vihaan kyl kuvaa tol puhelimel kun se rikkoo joko kaikki kuvatut videot tai suurimman osan joka kerta kun niit yrittää siirtää koneelle. Mä en oo jaksanu käydä korjailee niit mitenkään vaan oon tehny silleen et lähetän sen itelleni puhelimest sähköpostiin ja lataan koneelt, tadaa! Toimiva video, ekan kanssa tuli leikattua ja sen jälkeen oon aina vaan eka kopioinu ja sit kun huomaa mitkä ei toimi niin spostiin.

Nettisivut on... Pitäis varmaan alkaa kaivaa hautaa niille.. Kyllä ne joskus tulee, nyt on väliaikaset sivut pystyssä sen aikaa kunnes keksin jotain.

Mä tajusin tänään että ens viikolla alkaa koulu. Pääsee takaisin leffojen maailmaan. Käsikirjoitusta odotan, animaation tekemistä, lyhäreitä(?), editointia, ohjausta, kuvausta, verkostoitumista ja kaikkia juttuja mitä J meijän pään menoks keksii.

Tänään syötiin ihan sairaan hyvää kasvispiirakkaa.

Ens viikolle on pari työkeikkaa TAAS uudes ravintolas. Novelli on kohta valmis ja sitten se lähtee pois pöytälaatikosta parin ihmisen luettavaks ja yks tekee korjausehdotuksia ja niiden jälkeen se menee muistikuille, printataan ymymym. Se voi jäädä sinne, mut toivon että se julkaistaan. Ei voi tietää. Peukut ja varpaat pystyyn.

Nyt sain myös näiden kaikkien kanavien ilmettä vähän yhtenäisemmäks, kaikki somet jakaa nyt yhteisen nimen: Kirjoittajan pääkopassa / In the head of a writer, kokonaisuutena se koppa on tää blogi, Instagram ja Twitter, joihin päivitän lähinnä englanniks, Facebook ja YouTube kanava.
Muistakaa liittyy lukijoiks! Kiitos! <3 <3

LÖYDÄ MINUT!
YouTube: http://youtube.com/MAMorten
Blogi: http://mamorten.blogspot.fi
Twitter: http://twitter.com/ma__morten
Instagram: http://instagram.com/ma_morten
Facebook: http://www.facebook.com/M.A.Morten

Oletko kirjoittanut kirjan tai lyhyt tarinan?
Haluatko siitä videoarvostelun kanavalleni?
Laita viestiä ja jutellaan lisää!

Kyselyt ja arvostelupyynnöt sähköpostiin: mortenmiika@gmail.com

Töitä

En ikinä ajatellu vlogin lähtevän niin hyvin nousuun, on tuonut kanavalle kolme uutta tilaajaa ja video on saanut neljä tykkäystä, kiitos kaikki! 😊 ainahan ne ekat vlogit on aika noloja ja ois siit saanu varmasti paremman, mut jostain oli aloitettava ja lähin nyt tolla sit. ✌😊😂 oon saanu jotain pointtareita ja yksipuheluita jo nauhalle toista vlogia varten. 😊 Tosi moni puhelimel kuvatuist ei vaan suostu toimimaan ja jouduin kikkailemaan eka ties millä puhelimen ohjelmilla, sit oman spostini kautta sain jotain pätkiä, yhen laatu kärsi niin pahasti etten tiedä laitanko sitä ees. En tiiä saanko toisen milloin aikaseks mut ainaki se on aloitettu. 😀

Keikkahommat sopii mulle kyl tosi hyvin ja saa ite valita vuoronsa. Tänään oli niin kiva työpäivä hotellis ja oli tosi outoa päästä aikasin, kun oon tottunut tekee iltaa ja yövuoroi. Mukavaa vaihteluu ja meen kyl jatkossakin jos siel vaan on hommia. 😊

Työkaverit oli tosi mukavia ja työtahti oli sopivan temmokasta. Asiakkaatkin vaikutti tyytyväisiltä ja ruokkiksella pääsin itekkin maistelee buffapöydästä, jossa oli kaikenmaailman leikkeleitä, leipiä, tuoreita, lämpimiä ja kahville ja mehuille oli omat paikat. Kahvi on niin hyvää ja voisin juoda sitä nytkin vaikka oon juonu jo varmaan kuus kuppia. 😁

Loppupäivän käytän 'harrastusteni', kirjoittamisen tai oikeestaan editoimisen, julkaisujen ja videoiden parissa.

Illalla vois vähän maistella sitten ruotsista tuotua Zombie Fire -nimistä passoamiksiä ja unkarista tuotua kermalikööriä ja muutama oluskin siin vois maistuu. Hyvää viikonloppua kaikille!

Kesä on ohi!

Kesä alkaa olemaan omalta kohalta ohitse ja arki on alkanut. Päätin hakea Lahden kansanopistoon toiseksi vuodeksi, Visuaaliset taiteet: 2, Elokuva 2 linjalle ja eilen posti kolautti luukusta virallisen hyväksymiskirjeen ja lukuvuosi alkaa maanantaina 22.8.2016! Mahtavaa päästä taas käsikirjoittamisen ja elokuvien tekemisen pariin!
Ilmaista se opiskelu ei siellä oo ja onneksi oon saanu taas ravintola-alan keikkoja. Teen Lahden alueella erilaisia asiakaspalvelutehtäviä kahviloissa, hotelleissa, ravintoloissa ja baareissa. Kävin myös yhes toises haastattelus, mut se ei tärpänny, mut muistan miettineeni jo siin tilanteessa että ne etti tietynlaista miestyyppiä, jota en edustanut. Eikä se sit haitannukkaa onneks, kun pääsen ens viikolla viel yhteen toiseen haastatteluun, mut siitä sitten myöhemmin jos se edes nappaa.

Olen viime vuoden ja tämän kesän aikana kerännyt rohkeutta ja näyttänyt tekstejäni muille, sekä alkanut laittamaan juttuja instaan ja muuhun someen. Jonain päivänä haluan sanoa että olen julkaissut kirjan, mutta sitä ennen julkaisen vanhoja ja uusia lyhyttarinoita someen. Mun nettisivut on muuten valmiit, mutta en oo vieläkään saanu apua keltään osaavalta gallerian ja yhen toisen sivun väsäämisessä. Ne on nyt siis jäissä ja somet on kovassa käytössä. Twiittailen yleensä erilaisia juttujani ja välillä muita hommia. Facebookiin tulee linkkejä, runoja, lyhyttarinoita ja mitä keksinkään. Instagramiin tulee lyhyttarinoita, runoja, videoita ja kuvia kaikesta. Uusin on YouTube kanavani, jossa mulla on vasta yksi tilaaja! 😂 Kiitos siitä kuitenkin! Mun tubeen tulee runo videoita, musavideoita, lyhäreitä ja trailereita. Uusimpana mun ihka oma vlogi 😂 siitä ekasta videosta tuli aika kauhee ja hauska, mut jostain se on aloitettava. 😂 Tänään julkaistu uunituore unboxausvideo siis siellä. Tilasin Zalandolta parit uudet kengät. 😊

Käykääs kattomassa, tilaamassa kanava ja tykkäämässä! Kiitos! Yritän luoda jotakin ja jatkan kasvamista ihmisenä ja artistina. En malta odottaa kaikkia tulevia juttuja! Tsemppiä kaikille kouluun ja töihin paluuseen!

Yksilöitä yhdessä

Netti on pullollaan erilaisia ohjeita siitä kuinka olla kirjoittaja ja kuinka tehdä sitä ja tätä. Osa niistä on todella päteviä ohjeita ja kyllä niihin kannattaa tutustua. Jokainen ihminen on kuitenkin yksilöllinen ja vaikka samaa ammattia harjoittaisi, toiselle sopii eri tavat kuin toisille.

Ajattelin listata viisi asiaa jotka on auttanut minua.

1. Taustatyö. Taustatyötä tekemällä pystyy hahmottamaan ennalta tuttuja asioita yksityiskohtaisemmin ja rikastuttamaan oman tietämyksensä lisäksi myös tekstejään.

2. Kohtausluettelo. Kun tarina on hahmottunut pään sisällä,
on se hyvä myös listata ylös. Siitä voi helposti poistaa ja siihen voi lisätä asioita.

3. Muistivihko ja/tai erilliset tiedostot. Tähän on hyvä kirjoittaa myös asioita jotka tulee mieleen, mutta ei sillä hetkellä pysty niitä käyttämään. Niitä voi käyttää myöhemmin tai liittää osaksi jo kirjoitettuun tekstiin.

4. Tavoitteet. Se helpottaa kun listaan itselleni helposti saavutettavia tavoitteita, esimerkiksi yhden viikon ajalle kerrallaan. Tavoitteiden tarkoitus on olla helppoja ja oman jaksamisen mukaan tehtävissä. Esim. "kirjoita yksi A4." tai "Kirjoita yksi luku." Päästyäsi tavoitelistasi loppuun, laadi uusi.

5. Älä vertaa itseäsi muihin. Sinulla on kirjoittajana oma äänesi ja oma tyylisi, ei kannata vertailla itseään muihin tai suosikkeihisi. Se halvaannuttaa usein kirjoitusprosessisi ja on myrkkyä itsetunnolle. Pääset eteenpäin kuuntelemalla itseäsi.

Kierrellään ja kaarrellaan

Vuosi Lahden kansanopistossa päättyi parisen viikkoa sitten.
Mä opin siellä paljon ittestäni ja ympäröivästä maailmasta.

Nykyään ollaan hirveen varuillaan ja varpaillaan koko ajan ja pitäis olla tietyssä muotissa survottuna yhdeks massaks että ei oudoksuttais. Luovalla alalla ei mun mielestä pärjää mitenkään ikinä jos ei anna omalle taiteelliselle puolelleen vapauksia olla just sellanen artisti kuin itse haluaa.
Jokaisella on se oma taiteenlajinsa ja siitä yleensä tietää edes sen verran et mitä siltä haluaa.
Ja vaikkei oliskaan kaikki asiat hallussa, niin sitä varten tulee sitten opettajat ja avustajat ja muut ihmiset. Jokaiselta ihmiseltä voi oppia jotakin ja jokaiselle voi opettaa jotakin, se on ihan asenteestaan kiinni.

Mulle kirjottaminen on kanava jossa mun ujous ja epävarmuus edes jonkin verran häviää ja pystyn ilmaisemaan itseäni nolostuttamatta itseäni tai muita ympärilläni.
Sain myös paljon kritiikkiä ja apua, että pystyin kehittymään kirjoittajana ja kasvamaan ihmisenä. Haluan oppia lisää. Haluan käydä pitkiä keskusteluja teksteistä ja lukea ja jakaa niitä muille.
Ennen tätä vuotta oli suht vaikeaa näyttää tekstejä muille.
Hyvä kritiikki vie kirjoittajaa pitkälle.

Inspiraatio ei yleensä tuu tekstejä miettiessä vaan niitä kirjoittaessa. Se palkitsee yrityksestä ja mitä enemmän yrittää sitä enemmän se inspiroi kirjoittamaan lisää.
Kirjoittajanblokki yleensä syntyy siitä että ajattelee liikaa jotakin mitä haluaa kirjottaa. Kannattaa vaan kirjottaa. Sen voi editoida sitten myöhemmin.
Kirjoittaminen on kuitenkin myös uudelleen kirjoittamista. Jokin on mennyt eteenpäin ja oikein jos ensimmäinen vedos näyttää ja kuulostaa ihan erilaiselta kuin vaikkapa neljäs luonnos.

Tsemppiä kaikille aloitteleville ja konkareille kirjoittamiseen ja hyvää kesää kaikkialle!

Valmis lohikäärme

Meillä on koulussa meneillään animaatiokurssi ja tällaisen lohikäärmeen askartelin meidän leffaan. En oo ennen minkäänlaisia nukkeja tehny ja tätä oli todella mukavaa päästä näpertämään. Kehiteltiin tarina yhdessä ja tein sille käsikirjoituksen. Puhuttiin ryhmän kanssa ja oon nyt leffan ohjaaja. Jännää ja kivaa, tuli hyvä mieli kaikista mukavista sanoista. :)
Perjantaina viimeisteltiin nukkeja ja tehtiin kaikki valmiiks. Maalattiin kolme tuntia sellasta hienoa taustakuvaa ja päästiin lopulta seittemän aikaa illalla lähtemään vlopun viettoon. Jos tällaisen animaatioelokuvan tekis kotona johonkin olohuoneen nurkkaan niin aikaa menis varmasti monta kuukautta kun alkaa näpertämään. Animaatiokurssin pituus on kuitenkin rajallinen ja saatiin silti tosi hienoja juttuja aikaseks niin oon kyllä iloinen. Ens viikolla kuvataan ja sitten on aikaa saada se valmiiks toukokuun puoliväliin mennes. Aluks suhtauduin nukkeanimaation tekemiseen vähän skeptisesti mut nyt kun sitä on tehny ja askarrellu ni onhan se ihan mahtavaa. :)

Katsaus taakse ja eteen

Pahoittelen, että blogi on hiljainen ja on tullut tosi vähän päivitettyä tätä, täytyy yrittää kuitenkin aina välillä jotain tänne rustailla.

Vuosi elokuvalinjalla on kohta vierähtänyt. Opin käsikirjoitusformaatin, sain kavereilta paljon tukea ja ne osti mulle aiheeseen liittyvää oppimateriaaliakin. Opin myös videokameran perusteita ja järkkärin käyttöä. Sain toimia lyhytelokuvassa 'Rompanruoja' toisena lavastajana, käsiksen muokkaajana, kuvaussihteerinä ja kahvin keittäjänä. Sillä on oma sivu, jota oon ylläpitänyt, tulkaa tukemaan tykkäyksellä meijän leffaa. Kouluun mahtui myös editointia, luentosarjoja, piirtämistä ja maalaamista. Nyt meillä on menossa sarjakuva- ja animaatiolinjan kanssa yhteinen nukkeanimaatio projekti. Ollaan ryhmissä kyhäilty 'käsis' ja rakennettu hahmoja ja lavasteita. Otan niistä kuvia, kun kaikki on valmista. Huominen päivä vielä aikaa rakennella niitä ja keskiviikkona alkaa kuvaukset. Kuumaliimapyssy on tullut uudestaan tutuksi sellasta lohikäärmettä tehdessä. Heh. Rompanruoja ja animaatio saavat kumpanenkin ensi-iltansa Kino Iiriksessa 13.5.2016 ja sitten ovat ainakin viikon sen jälkeen vielä nähtävissä Lahden Kansanopiston tiloissa. Lukuvuosi se meni loppujen lopuksi todella nopeasti. Huhhuh.

Taas oli yhteishaut ja laitoin ennakkotehtäviä alan korkeakouluihin, mutta vaikeeta se on päästä, kun on niin paljon muitakin hyviä hakijoita. Kyllä mä haen taas uudestaankin ens vuonna, jos ei tänä vuonna tärppää. Eihän sitä koskaan voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Eniten pidän kyllä käsikirjoituksesta, jota meillä on tänään taas luvassa.
Haluaisin käsikirjottaa jatkossakin ja ehkä nähdä niitä kuvattuna, mutta kun ei ole "oikea ammattilainen" niin voi olla vähän hiljasta. Vaan ei kirjoittaminen kuitenkaan lopu. Kaverit haluais kyllä että julkaisisin jo jotain, kirjoittaisin nopeemmin..Yhdenkin kirjan kirjoittamiseen saa yllättävän paljon aikaa kulumaan ja se ei ole mikään helppo juttu. Ja sitten kun saan sen viimeisen sivun kirjoitettua, ei työ lopu siihen vaan sitten se on ns. kirjoitettava kokonaan uudelleen ja editoitava sitä.. Ja ehkä, ehkä sitten, se alkaa olemaan edes jotenkin siinä muodossa, että sen voi antaa vielä ammattimuokkaajien käsiin, jotka sitten joko hyväksyy sen tai teilaa sen.
Sillä välin:
Olen postaillut instagramiin runoja, käykääs lukemassa ja tervetuloa seuraamaan.
TWD - Ohimenneet päivät - Selviytyjän lokikirjan lukuja ilmestyy edelleen vähän väliä faceen. Nyt ei oo enää montaa lukua jäljellä, niissä mennään jo ihan viidennen kauden loppupuolella.

Mitä kirjoittamiseen liittyviä juttuja haluaisitte täältä blogista lukea? Kommentoikaa tätä blogiakin, mutta tervetuloa myös sossiaalisen meedian puolelle seurailemaan facea ja instaa!

Hyvää kevättä ja alkavaa kesää kaikille!