keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Onnellinen loppu?

Mua on aina eniten kiinnostanut kirjoittaminen ja elokuvat.

Lahden kansanopistossa mä pääsin yhdistämään nämä kaksi asiaa, jotka on tavalla tai toisella aina ollu tärkeä osa mua. Käsikirjoittamisen kurssi sytytti mussa jotain, jotain sellaista mitä voisin ainoastaan kuvailla sanalla; pysäyttämätön(tä).
Sen pelon ja ahdistuksen verhon takana piileskeli se kynäniekka, joka on vielä kaukana tulevaisuudessa, mut silti jo antanut suuntaa mun elämään. Suunta, joka on saanut mut kirjoittamaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Oon saanut kirjoitettua viisi lyhytelokuvan käsikirjoitusta, julkaistua yhden runokirjan kahen vuoden aikana, saattanut aluilleen uusia juttuja ja kirjoittanut ihan huvikseen jotain mitä mieleen on juolahtanut.

Nyt nää mun vuodet 2015-2017 konkretisoituu, kun pääsen ohjaamaan ensimmäistä kertaa oikeita näyttelijöitä.

Kaksi pitkää casting päivää on nyt takana. Olen niin innoissani ja hämmästynyt siitä motivaatiosta ja intohimosta, jota hakijoilla oli.

Tulee niin hyvä kokoonpano ja on mukavaa päättää taipaleeni opistolla tällaisen unelma-lopputyön parissa.

Mitä muuta saadaan vielä vuoteen mahtumaan, jää nähtäväksi, ja opettajien huomaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti