Jokaisella lauseella ja sanalla on oma vaikutuksensa, jonkun sanat voi insproida, ilahduttaa ja antaa voimaa. Toisen sanat voi alistaa, loukata ja satuttaa. Sanomisillamme on siis paljonkin väliä ja siinä miten ne sanoo.
Jotkut sanat voi muuttaa maailmaa, esimerkiksi naisilla ei olisi oikeuksia, ellei niiden puolesta olisi puhuttu. Jos homot eivät olisi vaatineet oikeuksia itselleen, ne saattaisi olla, niin hullulta kun se kuulostaakin, sairasluokituksessa. Homoseksuaalisuus poistettiin sairasluokituksesta vuonna 1981 Suomen Lääkintöhallituksen päätöksellä, sen jälkeen kun SETA oli siitä asiasta sanonut. Nykyään saavat mennä naimisiin. Sanoilla siis on paljonkin merkitystä.
Kyllä aikuisten ihmisten pitää itse pitää huolta sanomisistaan ja se on monesti surullista huomata, että mielummin moni loukkaa, kuin kannustaa. Joidenkin tavaksi on tullut sitten vaikeneminen vaikeista aiheista. Itse ajattelen liiankin paljon välillä, niin se tuntuu mahdottomuudelta ajatella elävänsä vain pintapuolista elämää, mikä siinä on niin hohdokasta ettei asioista voida puhua niiden oikeilla nimillä? Tai että puhutaan vain hyvistä asioista? Omasta mielestäni täydellistä luottamusta ihmisten välille on mahdotonta saavuttaa, jos ei jaeta hyvien asioiden lisäksi niitä huonojakin. Tärkeintä on kuitenkin, että sanojaan käyttää, miten niitä käyttää on jokaisen aikuisen itse päätettävä.
Pintapuolisuus enemmän ahdistaa ja harmittavan usein sitä joutuu tilanteisiin, jossa ei vaan yksinkertaisesti pääse "astetta" syvemmälle, vaikka haluaisikin. Vaikka kuinka tykkäisi tai yrittäisi mitä tahansa, ei päästä syvemmälle.
On sellasetkin tärkeitä tuttavuuksia omalla tavallaan ja kyllähän se varmasti jokaiselle tekee hyvää myös olla liian syviä ajattelematta. Ainakin aina välillä, ahdistavaa siitä tulee jos se on aina sellaista.
Nyt syömään, kirjolohi-tonnikala-kasvispastaa ja uusia ajatuksia luomaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti